2019-09-18
Pitkän aikaa kasinopelimarkkinat ja rahapelit ovat olleet Suomessa koskemattomassa tilassa ja rahapelejä oikeasti pelaavat ovat kääntäneet katseensa Euroopan nettikasinoille. Tämän kehityksen on nähnyt myös Veikkaus, joka on viime aikoina vahvasti kehittänyt myös omaa pelivalikoimaansa ja saataville on tullut myös muilta nettikasinoilta tuttuja pelejä.
Itse Suomen pääministeri Antti Rinne on sanonut painavat sanansa aiheeseen liittyen. Kolikkopelit, jotka ovat eniten ihmisten mielessä ovat vähitellen saamassa käskyn Suomessakin siirtyä pois kaikkien nähtäviltä. Muutos ei tule kuitenkaan tapahtumaan vuodessa tai kahdessa ja me uskomme vahvasti, että erilaiset peliautomaatit tulevat kyllä säilymään, mutta vuoden 2022 pakollinen tunnistautuminen tulee jo tekemään selkeitä muutoksia markkinoilla. Suomessa on tällä hetkellä kansalaisaloite automaattipelien pois saamiseksi huoltoasemilta, marketeista ja yleisesti nähtäviltä. Tämä onkin ollut tilanne, mikä on asettanut Suomen aika lailla erikoisasemaan verrattuna esimerkiksi muihin Euroopan maihin, joissa pelit eivät ole olleet näin saatavilla. Samanaikaisesti Suomen monopoli on ollut mahdollinen vain EU:n erikoisluvalla ja nyt näyttää siltä, että sekä pääministeri että sisäministeri Ohisalo ovat olleet aiheesta rohkeasti esillä. Rinne antaa ymmärtää, että Suomessa voitaisiin jossain kohtaa harkita Ruotsin lisenssimallin kaltaista järjestelmää monopolin asemasta. Silloin toiminnasta tulisi luvanvaraista.
Esimerkiksi Yle pyysi Veikkaukselta tiedot kauppoihin ja huoltoasemille sijoitettujen raha-automaattien lukumäärästä ja tuotoista 2000-luvulla. Niistä kävi ilmi, että sekä automaattien määrä että niiden tuotot ovat kasvaneet. Yli 18 000 automaattia yli 6500:ssä eri paikassa keräävät päivittäin rahaa niin monopolille kuin kaupoille, joissa automaatit ovat. Norjassa tämä muutos tehtiin jo vuosia sitten ja se jo itsessään vähensi ongelmapelaamista, mutta Suomen monopoli ei tule tätä tekemään ilman pakkoa. Tämä muutos voisi tapahtua, jos Rinteen esille tuoma Suomen rahapelaamisen muuttaminen luvanvaraiseksi toteutuisi Ruotsin tapaan.
Vuonna 2017 perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoo tarkkailleensa tilannetta jo Veikkauksen kanssa yhdistetyn Raha-automaattiyhdistyksen hallituksessa, mutta hän ei tehnyt elettäkään minkäänlaisen muutoksen suuntaan, eikä ilmaissut suurempaa huolta asiasta myöskään mediassa. Nyt asenteet ovat muuttuneet ja muutoksia voi olla tulossa nopeastikin – se vaatii kuitenkin arpajaislakiin laajoja muutoksia.
Niin kuin kaikissa muutoksissa, muutoksille löytyy sekä puolestapuhujia, että vastarannan kiiskejä. Rahapelien suhteen monet suomalaiset yhdistykset, taiteilijat ja tutkijat pelkäävät oman toimintansa puolesta, koska suuri osa heidän toiminnastaan on ollut mahdollista vain ja ainoastaan valtiolta saadun apurahan eli tuen turvin. Näitä tahoja ei varsinaisesti kiinnosta se tosiasia, että heidän rahansa ovat toisten suomalaisten häviämiä rahoja, joista matkan varrella on Veikkaukselle ja sen kumppaneille maksettu kunnon korvaus -ja kuitenkin jaettavaa rahaa riittää yli miljardi. Nämä rahansaajat ovat äänekkäitä monopolin puolustajia. Eivät siksi, että he pelkäisivät rahapelien tuomia ongelmia, vaan siksi, että heiltä loppuisi uuden lain voimaan astuessa rahantulo.
Suurimmat Veikkauksen apurahaa saaneet organisaatiot ovat olleet Olympiakomitea, Suomen Palloliitto, Suomen Voimisteluliitto, Suomen Työväen Urheiluliitto ja niiden lisäksi yhteensä noin 100 erilaista urheiluliittoa sekä yhdistystä, jotka saavat tukea vuosittain. Nuorisopuolella suurimmat summat ovat menneet partiolaisille ja suomalaisten puolueiden nuorisojärjestöille. Kulttuurin puolella tuet ovat olleet selvästi pienempiä kuin urheilun tai nuorison saamat tuet. Näiden lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on jakanut rahaa vuosittain eri sosiaali-ja terveysjärjestöille. Kaikenkaikkiaan STEA jakaa rahaa yli tuhannelle järjestölle lähes 3000 kohteeseen näistä Veikkauksen voittovaroista, eli suomalaisten häviämistä rahoista. Näistä suurimmat rahansaajat ovat olleet Y-Säätiö, Suomen Mielenterveysseura, Ehkäisevä Päihdetyö, Suomen Punainen Risti ja esimerkiksi Kehitysvammaliitto. Kaikenkaikkiaan vuonna 2017 STEA jakoi hieman yli 361 miljoonaa avustuksia.
Suomen valtion tulot rahapeleistä tuskin pienenevät, jos Suomi siirtyy lisenssimalliin. Näin ei käynyt Tanskassa tai Ruotsissakaan, vaan pikemminkin markkinoiden auetessa valtion oma pelitoiminta säilyi pitkälti samalla tasolla, mutta lisätuloja tulee lisensseistä ja lisääntyneestä markkinoinnista, jota siis nytkin Suomessa on mutta vapautuessaan siitä tulisi selkeämpää, aivan kuten muualla Euroopassa. Muutos toisi myös ulkomaalaiset pelioperaattorit suomalaisille mainosmarkkinoille ja samalla se toisi lisätuloja eri medioille sekä suoraan myös kansallisten pääsarjojen urheilijoille ja joukkueille.